Kun puhutaan Squash-Kuopiosta, niin nimi ei hätkäytä. Se on urheiluseuralle hyvä nimi. Se kertoo mistä urheilulajista on kysymys ja mikä on sen kotipaikka. Urheiluseurojen nimet ovat muuttuneet aikakausien mukana. Esim.100 vuotta aiemmin perustettiin Kuopioon urheiluseura, jonka nimi oli "Istumatyötä tekevien naisten voimisteluseura". Jos squashia olisi pelattu Kuopiossa jo tuolloin voisi vain kuvitella mikä seuramme nimi olisi - Kuopiolaisten Herrojen pomppupallokerho tai Menevien Miesten squash- ja virkistymisklubi .....

Squash-Kuopio ry:n perustamisesta on tallella kopio sen ns. sopimuskirjasta, joka kuuluu:

Me allekirjoittaneet olemme tänään perustaneet SQUASH-KUOPIO r.y. nimisen yhdistyksen, liittyneet siihen jäseniksi ja hyväksyneet oheiset säännöt.

Kuopiossa marraskuun 13.päivänä 1978

Allekirjoitukset eli perustajajäsenet ovat:

Urmas Karhunen

Pertti Paananen

Helena Koistinen ?

Kari Vähälä ?

Risto Pasanen ?

Anja Turunen

Heikki ?

Risto Tuononen?

Veli-Pekka Vauhkonen?

(? = epäselvä nimikirjoitus)

Squash-Kuopion kotihallina toimi aluksi Kelloniemen halli, jota yleisesti kutsuttiin Kopari-halliksi, kunnes v. 1981 toiminta siirtyi Haapaniemen squash hallille.

Suomessa oli tuohon aikaan voimakas squashin nousukausi. Kelloniemen halli toi seurallemme erinomaiset harjoittelupaikat. Otteluja oli hyvä seurata ylätasanteelta tai viihtyisästä kahviosta. Haapaniemen hallille siirryttäessä olosuhteet huononivat kiviseinäisten kenttien vaihtuessa levyseinäisiin. Myös läheisen metalliverstaan pöly aiheutti haittoja.

Alkuvuosien toiminta oli vilkasta aina vuoteen 1985 asti. Tältä ajalta ei valitettavasti ole löytynyt kokouspöytäkirjoja, mutta erilaisista seura- ja kisatiedotteista voidaan mm. todeta ketkä ovat seuran alkuvuosien toimintaa johtaneet. Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Urmas Karhunen, jonka jälkeen Pertti Paananen ja Tuomo "Wuxi" Kettunen. Wuxi oli innokas puuhamies, joka oli tuohon aikaan näkyvästi esillä seuran tiedottajana, kilpailujen järjestäjänä ja myös junioritoiminnan vetäjänä.

Erilaista toimintaa oli runsaasti. Tässä esimerkki v.1981 syksyn toiminnasta.

Jäsenmäärä oli alkuvuosina selvästi suurempi kuin nykyisin:

- 1981 - 90 kpl

- 1983 - 68 "

- 1984 - 106 "

Erityisesti naisten ja junioreiden osuus oli suhteellisen suuri nykytilanteeseen verrattuna.

Jäsenten toimintaa pidettiin virkeänä toimintoja kehittämällä ja ottamalla huomioon harrastajien toiveita:

- naistoimintaa aktivoitiin perustamalla oma jaosto sekä järjestämällä omat peliajat

- junioreille järjestettiin ilmaista pelaamista ja ohjausta

- järjestettiin puulaakitoimintaa yrityksille ja kouluille

Virkeästä toiminnasta kertoo mm se että esim. v. 1983 voitiin Suomen Squashliittoon ilmoittaa seuraavanlainen vuosi-ilmoitus:

Jotta kaikki tämä olisi ollut mahdollista seura oli kouluttanut myös ohjaajia:

- A-luokan valmentajia 1 kpl

- B-luokan valmentajia 1 kpl

- Muita 4 kpl

- lasten ja nuorten ohjaajia 11 kpl

Kelloniemen halli lopetti toiminnan v. 1984, jonka jälkeen toiminta siirtyi ensin Haapaniemeen ja sitten kaupungin hallille Rauhalahteen.

KILPAILUTOIMINTA

Heti alusta lähtien Squash-Kuopiolla oli runsasta kilpailutoimintaa. Järjestettiin harrastelijoille omia kilpailuja - sekä henkilökohtaisia että myös puulaakikilpailuja. Esim. vuoden 1982 puulaakikilpailuihin osallistui reilusti yli 20 joukkuetta. Pitkän kauden päätteeksi voiton lopulta vei Kauppaoppilaitoksen joukkue Kai Mäkisen ja Jukka Ilvan voimin. Toiseksi taisteli Posti-Telen joukkue, Paavo Pulkkinen ja Kari Havisto, jotka voittivat seuraavan vuoden kilpailun. Seuran jäsenistöllä oli kuukausittain omia kilpailuja ja peli-iltoja. Yleisiä kansallisia kilpailuja järjestettiin sekä osallistuttiin muiden seurojen kilpailuihin. Squash-Kuopio tunnettiin hyvänä kilpailujen järjestäjänä. Esim. v. 1982 syksyllä Kuopiossa pelatussa Patric-Cupissa oli peräti 106 osanottajaa! Tuohon aikaan Kuopiossa kävivät kilpailemassa maamme sen ajan huippupelaajat kuten esim. Pentti Pekkanen, Magnus Lindholm, Markku Sainio, Tino Minetti, Arttu Mentula, Hannu Jaskari, Sami Elopuro jne. Ympäri maata tunnettiin mitä kilpailukutsussa maininta "Hommat hoidossa" tarkoitti.

SqK osallistui myös SM-liigaan. Kaudella 1981/82 seuramme pelasi II-divisioonassa. Pelaajarungon muodostivat Tuomo Kettunen, Pertti Paananen, Veli-Matti Kosma, Petri Räbinä, Hannu Haanpää, Timo Pajo ja Vesa Lyytikäinen. Suomessa oli silloin squashissa varsin laaja taso sillä esim II-divisioonan joukkueissa pelasi useita A-luokan pelaajia.

Kaudella 1982/83 SqK pelasi SM-liigan I-divisioonassa. Määrätietoinen harjoittelu ja vilkas kilpailutoiminta kehittivät pelaajia. Kilpailuja kierrettiin ahkerasti hyvällä menestyksellä. Niinpä kaudella 1983/84 pelattiin jo ylimmällä sarjatasolla - SM-sarjassa. Se olikin ainoa vierailu SM-sarjassa sillä seuraavalla kaudella 1984/85 pelattiin taas I-divisioonassa.

Näinä ensimmäisinä toimintavuosina pelaajien taito oli kehittynyt huimasti. Puhtaasti aloittelija- ja junioritasolta yllettiin aina A-luokkaan asti. Menestyneimpiä pelaajia olivat Tuomo Kettunen, Pertti Paananen, Veli-Matti Kosma, Petri Räbinä, Leo Kärki, Hannu Haanpää, Timo Pajo, Vesa Lyytikäinen, Henri Tuomilehto sekä Marko Korhonen.

Usein varsinkin pienen seuran toiminta kulminoituu muutamaan henkilöön. Kun koko SqK:n alkutaipaleen vahvasti toiminnassa mukana ollut Tuomo Kettunen muutti pois Kuopiosta ja kun samalla muutama avainpelaaja vaihtoi paikkakuntaa opiskelujen takia, pysähtyi koko seuratoiminta v. 1985.

Kesti viitisen vuotta ennen kuin polttava kytö puhkesi ja toimintaa ruvettiin jälleen käynnistämään. Tästä voidaan kiittää jo alkuvuosien aktiivista pelaajaa ja toiminnassa mukana ollutta Petri Räbinää, joka kutsui joukon aktiivisia harrastajia koolle ja virallisesti 2.1.1991 aloitettiin toiminta uudelleen. Heti alkuun pantiin vireille sääntöuudistus, sillä silloiset säännöt edellyttivät kahden vuosikokouksen pitämistä ja ne koettiin raskaina. Seuratoiminnan uudelleen aloittaminen näkyi selvänä innostuksena. Harjoitteluun tuli motivaatiota ja halleilla alkoi näkyä squashseuran toiminta. Kuopion Likolahteen oli tullut uusi tennis- ja squashhalli - KallaTennis, jossa seuran yhteisiä peli-iltoja pidettiin aluksi. Tässä vanhaan teollisuushalliin rakennetulla hallilla oli kolme squashkenttää ja kaksi tenniskenttää. Seuran harjoitustarpeen ne tyydyttivät hyvin, vaikka kilpailujen kannalta olisi toivottukin parempia tiloja. Uudelleen käynnistämisen yhteydessä oli sovittu että toiminta aloitetaan matalalla profiililla ja harrastajien ehdoilla. Peli-iltojen lisäksi haettiin kuitenkin myös kilpailutoimintaa harrastelijoille. Vuosina 1991 - 93 järjestettiin kolmen

kaupungin välisiä otteluja. Puulakikilpailut aloitettiin myös ja vaikka v. 1991 mukana oli peräti 16 joukkuetta, niin jatkuvuutta niille ei enää saatu. Tässä näkyy selvästi squashin yleisen harrastuksen vähentyminen.

- järjestetyt sählyturnaukset ja myöhemmin sählyn tuomarointitehtävät

- kuopiolaiselle yritykselle useana vuotena tehdyt kuntotestit

- kaupungin squashkenttien korjausta

Lilan väriset verryttelypuvut ovat olleet tuttu näky squashkentillä. V. 1994 saatiin oma puku, joka toi lisää näkyvyyttä sekä loi yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Toimintajakson loppupuolella oli jälleen havaittavissa toiminnan latistumista. Vaikka jäsenmäärä olikin suurimmillaan, niin silti vain kymmenkunta pelaajaa kävi seuran peli-illoissa.

Squash-Kuopion toimintaa johtivat tällä toisella toimintakaudella Jukka-Pekka Heikkilä v. 1991, Petri Räbinä vuosina 1992 - 93 ja Jussi Hartikainen vuosina 1994 -97. Vuoden 1998 alusta puheenjohtajana toimi Jukka Hartikainen.

KILPAILU- JA HARRASTUSTOIMINTA

Kuten aiemmin mainittiin alkuun järjestettiin kilpailuja harrastelijoille, mutta pian alettiin järjestää myös kansallisia kilpailuja alemmille D-, C-, ja B-luokille sekä myös naisille. Tarkoitus oli saada kontakteja lähialueiden seurojen pelaajiin. "Vanhat" pelaajat Räbinä ja Pajo ylsivät pian B-luokkaan. Uusista harrastajista saatiin pian myös luokkapelaajia kuten Jaakko Lilja B-luokkaan sekä C-luokkalaiset Markku Thure ja Jussi Hartikainen. Lisäksi D-luokan pelaajia oli useita, joille voitiin ennustaa nousua C-luokkaan. Squash-liigassa seuraa edusti omien pelaajien lisäksi muutamia ns. vieraspelaajia.

V. 1992 aloitettiin taas pelaaminen squash-liigassa sen II-divisioonassa. Jo seuraavana vuotena noustiin I-divisioonaan, mutta liiton sarjamuutoksen takia pudottiin takaisin sarjaa alemmalle tasolle. V.1996 oltiin valmiit I-divisioonatasolle, jossa pelattiin aina vuoteen 1999 saakka.

Harrastaja- ja kilpapelaajien yhteisiä tapahtumia kuntoilun merkeissä ovat olleet perinteiset kinkkukilpailut pikkujoulun viettoineen, sekä keväällä kauden päättävä leikkimielinen mailapelikilpailu. Vaihtelua harrastustoimintaan haettiin tekemällä hiihtoretki Tahkovuorelle sekä useana kesänä järjestetyt yleisurheilukilpailut Väinölänniemellä. Peruskuntoharjoittelusta voidaan mainita usean vuoden ajan pyörineet sählyn peli-illat, joissa on käynyt tusinan verran pelaajia. Seura on osallistunut myös sählyturnauksiin.

Tämän toimintajakson puheenjohtajina ovat toimineet Jukka Hartikainen 1998-1999, Petri Räbinä 2000-2002 ja Jussi Hartikainen ja Hannu Poutiainen v. 2003. Jakson aikana toiminta laajeni ja monipuolistui huomattavasti, vaikka asioita on hoitanut edelleen sama pieni ydinjoukko.

Perinteiset sunnuntain ja torstain peli-illat ovat jatkuneet koko tarkastelujakson. Samoin ympärivuotuiset sählyn peli-illat.

Yleisen sähköisen viestinnän lisääntymisen myötä saatiin v. 1999 omat kotisivut internettiin, joilla on voitu tiedottaa yleisölle toiminnasta. Tiedottaminen internetin kautta jäsenistölle aloitettiin v. 2002, koska koko jäsenistöllä oli tuolloin jo oma sähköpostiosoite.

Kun Squash-Kuopio ry edellisen kerran juhli 20 v taivaltaan, seuramme aktiivijäseniä palkittiin Suomen Squashliiton ansiomerkeillä:

Kevätkauden 2001 päätöstilaisuudessa pronssinen ansiomerkki luovutettiin myös Markku Thurelle.

KallaTennishallin lopetettua toimintansa toiminta siirtyi jälleen Rauhalahteen syksyllä 2001. Vaikka pelaaminen jatkui entiseen tapaan, oli hallin vaihdolla kuitenkin myös negatiivista vaikutusta lähinnä junioritoimintaan. Hallin läheisyys lapsille on tärkeä ja tämä on johtanut juniorien määrän selvään vähenemiseen.

Squash-Kuopio ry on ollut kehittämässä squashtoimintaa myös Siilinjärvellä. Toiminnan ansiosta paikkakunnalla toimii virkeä junioriryhmä ja siellä järjestetään kuuluisaksi tullut Fontanella Kylpylä-Squash kilpailu.

Uudet seuraverkkarit saatiin vuoden 2000 lopulla. Väri on nyt tumman sininen ja selässä on edelleen perinteinen ensimmäinen SqK:n logo. Myös samalla logolla varustettu pelipaita saatiin ja se on ollut tuttu näky ympäri Suomen muistuttaen yleisölle seuramme olemassaolosta.

KILPAILUTOIMINTA

Liigapelaaminen II-divisioonassa loppui kun kaudelle 2000/01 ei enää saatu joukkuetta muodostetuksi vaikka paikka II-divisioonassa olikin olemassa.

Perinteisiä Kuopion kisoja on järjestetty katkeamatta niin talvella kuin syksylläkin. Fontanella Kylpylä-Squash kilpailut aloitettiin v. 2000. Kisat ajoittuvat joulun läheisyyteen ja ovat saaneet tästä syystä tunnettavuutta leppoisalla tunnelmallaan ja hyvillä oheistoiminnoillaan.

Kuopion kilpailuissa on keskimäärin 20-25 pelaajaa pääosin maakunnan lähialueelta. Juniorityö on tuonut näihin kisoihin myös juniorisarjat, jotka aloitettiin v. 2001.

Squash-Kuopion kansainvälinen kilpailutoiminta alkoi pietarilaisten pelaajien vierailuista Fontanellan kisoissa v. 2001. Vastavierailu tehtiin kuuden hengen ryhmällä marraskuussa 2002, jolloin Squash-Kuopion joukkue Petri Räbinä, Ari Tanskanen, Heikki Olkinuora, Jukka Hartikainen, Toivo Askonen ja ex-SqK Heikki Kononen pelasivat Pietarin avoimissa joukkuemestaruuskisoissa koko Venäjän parhaimmistoa vastaan voittaen turnauksen. Pietarilaisia on tämän jälkeen käynyt opinto- ja kilpailumatkoilla Kuopiossa muutamia kertoja.

Squashliiton kehitettyä SM-kilpailujen järjestelmää niin että myös tiettyjen rankingluokkien SM-kisoja alettiin pelata, alkoi myös pelaajiamme osallistua SM-tason kilpailuihin. Vuoden 2003 SM-kilpailuissa Oulussa Toni Kemppinen voitti hopeaa B-luokassa ja Timo Pajo hopeaa C-luokassa.

Veteraanien SM-kilpailuissa edustus ja menestys on ollut Toivo Askosen varassa:

Squash-Kuopion joukkue osallistui vuoden 2003 toukokuussa menestyksekkäästi veteraanijoukkueiden SM-kilpailuihin. Sarjan M40 joukkue: Petri Räbinä, Jukka Hartikainen ja Ari Tanskanen voitti kultaa ja sarjassa M35 joukkueemme sai pronssia joukkueella Timo Herola, Jussi Hartikainen ja Hannu Poutiainen.

Merkittävin veteraanipelaajien tapahtuma koko Suomessa oli elokuussa 2003 pidetyt MM-kilpailu, joihin myös Squash-Kuopion pelaajia osallistui. Ryhmään kuuluivat Hannu Poutiainen, Timo Herola, Ari Tanskanen ja Toivo Askonen. Mitään suurta menestystä ei kisoista tullut, ei edes koko Suomen 200 henkiselle joukkueelle. Kuitenkin kansainvälisiä voittoja kirjattiin ja saatiin tuntumaa isoihin kisoihin.

Harrastajatason kaupunkiottelut eivät ole jaksaneet kiinnostaa kovin paljoa. Vuonna 1999 pelattiin kuitenkin turnaus Mikkelin joukkueita vastaan.

Jäsenmäärä oli 25-vuotuisen taipaleen lopussa 50, joista puolet oli juniorijäseniä.

JUNIORITOIMINTA

Junioritoiminnalle annettiin voimakas sysäys KallaTennis hallilla syksyllä 1999 kurssittamalla 35 lasta lähialueen kouluista. Lapsista valtaosa jatkoi ohjatuissa viikoittaisissa harjoituksissa aina kevääseen 2001 asti. Toiminnan siirryttyä Rauhalahden hallille v. 2001 pieneni juniorien määrä ollen nyt enää 10 junioria. Kuitenkin juniorityö on tuottanut myös suuria tuloksia, sillä näistä junioreista Elina Konosesta on kehittynyt Suomen parhaita naispelaajia voittaen mm. v. 2003 SM-hopeaa ja ollen alle 19 v. tyttöjen Euroopan parhaimmistoa. Myös Heikki Konosesta on kehittynyt Suomen kärkipelaajia. Tosin pääosa harjoittelusta on tapahtunut Helsingissä, vaikka kiinnostus ja perusopit annettiinkin KallaTenniksen harjoituksissa.

Merkittävä junioritoiminnan laajentuminen tapahtui talvella 2002 kun Siilinjärven Fontanellassa aloitettiin lasten viikoittaiset harjoitukset. Ryhmään on kuulunut n. 12 junioria. Ohjauksesta ovat huolehtineet Timo Herola ja Toivo Askonen. Rauhalahden ryhmien ohjauksista ovat pääosin huolehtineet Ari Tanskanen, Susanna Vanhanen, Petri Räbinä ja Toivo Askonen.

Vuonna 2001 aloitettiin yhdessä Mikkelin kanssa juniorien squashleirien pitäminen. Vuonna 2002 mukaan liittyi myös Oulu. Leirejä on järjestetty vuorotellen eri paikkakunnilla ja osallistujia on ollut keskimäärin 20 kappaletta.

Juniorityön tuloksena niin Mikkelissä, Oulussa kuin Kuopiossa on voitu jälleen aloittaa juniorikilpailut, jotka Kuopiossa on pidetty aikuisten Kuopio-Cup kilpailujen yhteydessä.

Junioritoiminta on edellyttänyt myös ohjaajilta kouluttautumista. Squashliiton kursseille onkin osallistuttu aktiivisesti.

Squash-Kuopion juniorityö on saanut myös valtakunnallista tunnustusta, sillä vuosina 2001 – 2003 Nuori Suomi järjestö myönsi toimintatukea squashharrastukseen.

Kaiken kaikkiaan Squash-Kuopion seuratoiminta on tarjonnut jäsenistölle squashin lisäksi myös muuta liikuntaa ja yhteistä tekemistä liikunnan ja hyvinvoinnin eteen. Se on tarjonnut myös yleisölle mielenkiintoisia ja jännittäviä otteluja.

1.11.2003    Toivo Askonen

PS.

Squash-Kuopio ry:n 25 juhlassa palkittiin Suomen Squashliiton ansiomerkeillä seuraavat henkilöt:

Ari Tanskanen,          pronssinen ansiomerkki

Jukka Hartikainen,     pronssinen ansiomerkki

Timo Herola,             pronssinen ansiomerkki

Hannu Poutiainen,      pronssinen ansiomerkki

Petri Räbinä,              hopeinen ansiomerkki

Toivo Askonen,         kultainen ansiomerkki